Asunto-osakeyhtiö Puistokatu 15 – Historiaa lyhyesti

Arkkitehti Robert Lyly hankki vuonna 1928 omistukseensa tontin ja rakennuksen kiinteistöstä (liite 1), joka oli osa Rauhankatu 17:n tonttia ja sijaitsi Rauhankadun ja Puistokadun kulmassa. Hän perusti em. asunto-osakeyhtiön 5.7.1928, jossa oli hänen lisäkseen 3 muuta osakasta.
Elokuussa 1928 arkkitehti Lyly myi omistamansa osakkeet 410.000 markan kauppahinnasta rakennusmestari Kaarlo Artukalle.
Marraskuussa 1928 hyväksyttiin Maistraatille lähetettäväksi J.E. Arolan piirustustoimiston laatimat korjatut piirustukset (liite 2). Alkuperäisistä arkkitehti Lylyn laatimista piirustuksista oli poistettu keskuskeittiö ja 4 liikehuoneistoa. Asuinhuoneistoja uudisrakennukseen tulee 69, joista 1 varataan talonmiehen asunnoksi.
Rakennuksen urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari Kaarlo Artukan rakennusliike urakkasumman ollessa 5,1 milj markkaa.
Artukan laatima työselitys oli 6 sivua pitkä (liite 3) ja niissä todettiin mm. ”Uutisrakennus tehdään siten että julkisivu tulee Puistokadulle ja siipi siitä kohtisuorassa kulmassa pihalle, seitsemän kerroksinen, kellari ja ullakko kerroksineen, kaikki vahvistettujen piirustusten mukaan”. Työselityksessä on lisäksi tarkkaan kerrottu mitä materiaalia on missäkin kohteessa käytettävä.
Rakennustyöt alkoivat välittömästi 1.10.1928 ja niiden piti tulla valmiiksi 1.12.1929. Yleisen rahoitustilanteen takia rakennustyöt keskeytettiin jo alkuvuodesta 1929. Vuoden 1930 kesällä urakoitsija oli saanut järjestymään yhtiölle edullisia lainoja ja uudisrakennustyö saatiin uudelleen käyntiin. Talon harjannostajaisia vietettiin 3.10.1930.
Vuoden 1931 alussa osakkeiden omistajia oli vain kolme, joista pääomistajina K. Artukka (6766 osaketta) ja hänen vaimonsa Elsa Artukka (856 osaketta) kolmantena osakkaana oli työnjohtaja Juho Hanski 73 osakkeella. Tämä omistustilanne säilyi aina vuoden 1938 loppuun asti, jonka jälkeen osakkeita myytiin ulkopuolisille.
Rakennus saatiin asuttavaan kuntoon huhtikuussa 1931 ja kesäkuun alusta alkaen kaikki huoneistot olivat vuokrattuina.
Vuodesta 1933 hallituksessa oli rkm Artukan lisäksi 2 pankinjohtajaa lähinnä valvomassa pankin etuja. Tilanne jatkui aina 1939 kesään asti, jolloin pankinjohtajat Mauno Mäki ja Aarne Koponen pyysivät eroa hallituksesta.
Sota-aika aiheutti monia muutoksia taloyhtiöissä. Pakolliseksi tuli mm. Väestösuojan ja kaasusuojan rakentaminen, jotka toteutettiinkin vuoden 1940 aikana.
Talossa oli alusta asti patterilämmitys ja pannuhuoneessa oli 3 pannua ja veden kuumentamiseen boileri. Polttoaineena käytettiin koksia ja halkoja, joita mm. vuonna 1943 hankittiin 36.660 kg koksia ja 317 kuutiometriä halkoja.
Vuoden 1949 kevätkokous päätti säännöstellä lämpimän veden saantia ja päätti, että lämmintä vettä saa vain joka toinen viikko kahtena päivänä peräkkäin ja sauna lämmitetään myöskin joka toinen viikko kahtena päivänä. Lämpimän veden veloitukseen oli siirrytty jo keväällä 1941. Lämpimän veden säännöstely jatkui aina vuoteen 1955, jolloin päätettiin jakaa lämmintä vettä kokeiluluontoisesti kaikkina arkipäivinä.
Lämmitysjärjestelmänä on ollut alusta asti vesipatterit. Vedenlämmitys tapahtui kattiloissa, joissa käytettiin polttoaineena koksia ilmeisesti 1960-luvulle asti, jolloin hankittiin uusi öljypolttimella varustettu kattila. Tämä kattila tuli tiensä päähän 2000 luvulla, jolloin siirryttiin kaukolämpöön.
Keittiötiloissa oli alusta asti puuhellat sekä suuremmissa asunnoissa kaasuliesi, johon kaasua saatiin kaupungin kaasuverkosta poletilla.. Vuonna 1971 päätettiin luopua kaasuhelloista ja huoneistoihin hankittiin sähköliedet uunilla
Ylimääräisiä vastikkeita oli jouduttu keräämään useina vuosina. Rahapula oli suurimmillaan aina alkuvuodesta johtuen mm. lämmityskuluista. Jos ylimääräinen vuokra kerättiin alku vuonna, se hyvitettiin loppuvuoden vuokrissa, jolloin koko vuoden vuokra pysyi samana.
Vuonna 1948 verolautakunta pyysi tietoja siitä, miten monta neliötä asunnoista on vuokrattuna ja montako omistajien käytössä. Johtokunta tarkisti ja totesi, että asuntoneliöitä on yhteensä 2625 neliötä, joissa omistajien käytössä 884 neliötä ja vuokrattuna 1741 neliötä.
Pöytäkirjat vuosilta 1959-1965 sekä 1980-luku ja osittain 2000-luvun alku ovat vielä kateissa. Tarinoita jatketaan, kun lisää tietoa löytyy
Historian koonnut puheenjohtajana ja hallituksessa mukana olleena yli 30 vuotta  
Pekka Artukka
Kaarlo Artukan pojanpoika

Historiaa

Yhtiöjärjestys
avautuu pdf-tiedostona

Yhteystiedot 

Palautelomake
avautuu uuteen ikkunaan

Sauna

Pyörasuoja

Tiedotteita

Osakassivut